koi­ran­kuo­no

substantiivi/ˈkoi̯rɑnˌkuo̯no/
Jaa

sisältää sanat: koira + kuono

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. Cynopterus-sukuun kuuluva lyhytkuonoinen hedelmälepakko

Esimerkkilauseet

Heidän leveät sammakkosuunsa olivat tiukasti kiinni, heidän mustat koirankuononsa olivat kosteat ja heidän heikosti höyryävä hipiänsä vaihtoi väriä vihreästä vaaleanpunaiseen ja päinvastoin.
— Øvre Richter Frich, Äärimmäiseltä rajalta
Sukulaisilta ne ovat, sillä kummassakin on lakassa meikäläinen koirankuono.
— Hjalmar Bergman, Hänen armonsa testamentti
Joissain tarinoissa Mustakaapu on näkynyt ilman hänen kasvojaan peittävää huppua; hänellä on tällöin näkynyt sliipatut hiukset, ohuet viikset ja koirankuono.
— Wikipedia: Mustakaapu

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikoirankuono
Genetiivikoirankuonon
Partitiivikoirankuonoa
Essiivikoirankuonona
Translatiivikoirankuonoksi
Inessiivikoirankuonossa
Elatiivikoirankuonosta
Illatiivikoirankuonoon
Adessiivikoirankuonolla
Ablatiivikoirankuonolta
Allatiivikoirankuonolle
Abessiivikoirankuonotta

Riimit

-uono

Kaikki riimit

Lähteet