koirankuono
substantiivi/ˈkoi̯rɑnˌkuo̯no/koi-ran-kuo-no (4 tavua) · 11 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- Cynopterus-sukuun kuuluva lyhytkuonoinen hedelmälepakko
Esimerkkilauseet
Siinä oli joukko kynokefaloita, varsin kauheita ja petomaisia apinoita, koirankuonon kaltaisine päineen hirveät nähdäkin.Ja mie hienojen joukossa, Muttinen: salaamatonta, kauppias kirjojen huonojen, — mutta en hampaaton koirankuonojen parvessa, — niin, maan parhaitten, herrojen ruossalaisten!Joissain tarinoissa Mustakaapu on näkynyt ilman hänen kasvojaan peittävää huppua; hänellä on tällöin näkynyt sliipatut hiukset, ohuet viikset ja koirankuono.Taivutustiedot
Taivutusluokka 1 (valo)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-uono
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Koirankuono. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/koirankuono