koi­vik­ko

erisnimi, substantiivi/ˈkoi̯ʋikːo/
Jaa

Johdettu sanasta: koivu

Merkitys

  1. metsäalue, jossa kasvaa ainoastaan tai pääasiassa koivuja

Synonyymit

Etymologia

koivu + johdin -ikko

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.forest, birch forest, birch
  • ruotsibjörkbestånd, björkdunge, björkskog
  • saksaBirkenhain (m), Birkenwald, Birkenwäldchen (n)
  • ranskabosquet (m), bouleau, boulaie
  • venäjäберезняк, берёзовый лес
  • virokasemets, kaasik

Esimerkkilauseet

Tuolla hän koivikon rinteellä suihkutti maitoa Kaunokin nisistä, kiulusta juotteli pellavapäitä kaksoispoikasiaan.
— Hilja Pärssinen, Muistojen mailta
Sui kultaisin sukasin, vaskiharjoin harjaele näillä aukeilla ahoilla, pienillä petäjiköillä, korkeilla koivikoilla!
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Se on koivun ja kuusen juurisieni, jota tavataan koivikoissa, kuusikoissa, sekametsissä, puistoissa, polkujen varsilla ja hakamailla.
— Wikipedia: Koivuhapero

Englanninkieliset vastineet

  • forest
  • birch forest
  • birch

Esiintymistiheys

3 291 esiintymää · 1.3 / milj.

Suomi24
0.7
Sanomalehdet
10.4
Aikakauslehdet
5.0
Wikipedia
1.8
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 4

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikoivikko
Genetiivikoivikon
Partitiivikoivikkoa
Essiivikoivikkona
Translatiivikoivikoksi
Inessiivikoivikossa
Elatiivikoivikosta
Illatiivikoivikkoon
Adessiivikoivikolla
Ablatiivikoivikolta
Allatiivikoivikolle
Abessiivikoivikotta

Riimit

-oiʋikːo

Kaikki riimit

Lähteet