vas­ta­ran­ta

substantiivi/ˈʋɑstɑˌrɑntɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vas-ta-ran-ta (4 tavua) · 10 kirjainta

Yhdyssana: vasta- + ranta

Merkitys

  1. vastakkainen, vastapäinen ranta; tuulen alapuolella oleva ranta

Esimerkkilauseet

Tuulikko sinun nimesi, Ilman lintu lentämäsi, Mene tästä, kunne käsken, Kunne käsken ja manoan, Järven niemien nenähän, Vastarantahan rapahu; Jos siell' ei olosijoa, Mene vieläkin etemmä, Pohjan pitkähän perähän, 10 Lapin tunturin laelle!
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Rantaan astua immen on vuoro, vastarantaan jäi elämänpuu, sieltä soi itkijäin surukuoro, viime hellät hyvästit riutuu, hiljainen hauta avaantuu.
— Larin-Kyösti, Lauluja vanhasta kaupungista
Joki jatkaa järven vastarannasta matkaansa, ensin leveäuomaisena ja sitten kapenevana, seuraavat 6,9 kilometriä.
— Wikipedia: Ilmetynjoki

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan vastaranta lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Toinen nousikin kohta, mutta se, joka kätensä oli telannut, oli kuin vastarannan kiiski.
— Alfred Emil Ingman, Latvasaaren kuninkaan hovilinna
Kirkon edustalla olevaa Tuomiokirkontoria reunustavat Brahenpuisto ja Tuomiokirkonpuisto ja vastarannalla sijaitseva Lönnrotinpuisto.
— Wikipedia: Turun nähtävyydet
Mississippin vastarannalla sijaitseekin suuri Cahokian muinaiskaupunki.
— Wikipedia: St. Louis
Oli leuto myöhäsyksyn päivä ja kylläisen keltaisena kuvasteli vastarannan koivikko itseään vedessä.
— Kyösti Wilkuna, Miekka ja sana I

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan vasta yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä

yhd:ojen alkuosana ’vastakkaiseen suuntaan liikkuva tai vaikuttava; vastassa oleva; tuleva; äsken tapahtunut’: vastahanka, ‑mäki, ‑ranta; vastasyntynyt, muita johd:ia vastainen ’vastaan suuntautuva; vastapäinen; edeltävä; tuleva’ (myös yhd:n jälkiosana: sodan-, lain-, päinvastainen); katso erikseen vastata, vastus

Sanojen alkulähteenä näyttää olleen nomini, jonka merk. oli ’vastassa oleva paikka’ ja josta on kehittynyt sanan käyttö lokaalisena ja myöh. temporaalisena part:na. mordvan ja marin sanojen kuuluminen itämerensuomalaisten sanojen yhteyteen ei ole täysin kiistatonta.

Vastineet sukukielissä (10 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvast ’vasta; vasten’, vastas, vastā ’vastassa, ‑aan’, vasse(n), vassoin ’vasten’, vastain ’vastainen’, vastaranta ’vastaranta’
karjalavasta ’vasta’, vassassa ’vastapäätä; vastassa’, vastah ’vastaan’, vas(sen) ’vasten, vastaan’, vastaine ’vastainen; vastatuuli’, vastamäki ’ylämäki’
lyydivaste ’vastaan, vasten, vieressä, viereen; vasta; äsken, juuri; myötä, mukainen’, vastā ’vastaan’, vastmägi ’vastamäki, ‑maa’
vepsävastha ’vastaan’, vast(e̮) ’vasten, päin’, vastāńe ’vastainen’
vatjavassa ’vasta’, vasse̮ne̮ ’uusi’, (vatjan Kukkosin murre) vass(a) ’vasten’, vassā ’sama merkitys; vastaan’
virovast ’vasta’, vastas ’vastapäätä; vastaan’, vastu ’vasten, vastoin; vastaan, kohtaan’, vastane ’vastainen, vastakkainen’
liivivast(ə) ’vastassa, vastapäätä, vasten, vastaan; noin, lähes, likimain’, vastūkst ’vastakkain’, vasti ’vastainen’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamevuosˈte- ’vasta-’, pohjoissaame vuosˈta (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame) ’vastaan’
ersämordvaersämordva vastoms, mokšamordva vastə̑ms ’kohdata, tavata; tulla vastaan’, vasta ’kohta, paikka, (makuu)sija’
mariwaštareš ’vastaan; vastakkain’.

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esiintymistiheys

4 955 esiintymää · 1.9 / milj.

Suomi24
1.8
Sanomalehdet
2.0
Aikakauslehdet
2.4
Wikipedia
5.6
Reddit
2.5
Tekstitykset
1.3

Taivutustiedot

Yleisimmät: vastarannan 52 % · vastarannalla 23 % · vastarannalle 13 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑntɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vastaranta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vastaranta