koi­vu­vyö­hy­ke

substantiivi/ˈkoi̯ʋuˌʋyø̯hykeˣ/
Jaa

Yhdyssana: koivu + vyöhyke

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kasvillisuusvyöhyke, jolle koivun esiintyminen tai koivumetsät ovat tyypillisiä

Esimerkkilauseet

Kirkko ja kylä, koko maailma, tunturirinteen koivuvyöhyke siihen luettuna, oli käynyt entistäänkin pienemmäksi.
Urho Karhumäki, Tunturille
Mutta muuallakin vesipaikat muuttuvat soiksi, missä vain paikallisista syistä ilmasto lähentelee koivuvyöhykkeen ilmastoa.
I. K. Inha., Saksanmaa
Polttopuuta tarvittiin nykyisin tehtyjen mukaan jopa mammutinluun sytyttämiseen, ja näin ollen asutus olisi ollut mahdollista pensastundran koivuvyöhykkeessä tai lehtikuusia kasvavalla alueella.
Wikipedia: Intiaanien alkuperä

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikoivuvyöhyke
Genetiivikoivuvyöhykkeen
Partitiivikoivuvyöhykettä
Essiivikoivuvyöhykkeenä
Translatiivikoivuvyöhykkeeksi
Inessiivikoivuvyöhykkeessä
Elatiivikoivuvyöhykkeestä
Illatiivikoivuvyöhykkeeseen
Adessiivikoivuvyöhykkeellä
Ablatiivikoivuvyöhykkeeltä
Allatiivikoivuvyöhykkeelle
Abessiivikoivuvyöhykkeettä

Riimit

-yøhyke

Kaikki riimit

Lähteet