- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan vyö yhteydessä
- Vanhin tieto
- 1847
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 10 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (16 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | vȫ ’(kankainen tai langasta tehty) vyö; vyötärö’, vȫtin ’hevosen mahavyö’ |
|---|---|
| karjala | vyö ’vyö; vyötärö’, vyötteä, vyösteä ’vyöttää’, vyötelys ’(housujen, hameen) vyötärys; viileke’ |
| lyydi | vüö ’(kankainen, nuorainen) vyö; vyötärö’, vüödalus ’vyötärö’, vüöstädäkseheze ’vyöttäytyä’ |
| vepsä | vö ’vyö’, vöstta ’vyöttää’, vödam ’vyötärö’, etelävepsä vötäzhe̮ ’vyöttäytyä’ |
| vatja | vȫ, vǖ ’vyö; vyötärö’, vȫtī ’hevosen mahavyö’ |
| viro | vöö ’vyö; vyötärö’, vöötada ’vyöttää’, vööt (g. vöödi) ’juova, raita, viiru’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| pohjoissaame | pohjoissaame âvve (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame koltansaame kildininsaame) ’vyö’ |
|---|---|
| – | ? mari (johd:ia?) länsimari əštə, itämari üštə ’vyö’ (vartalo ə-, ü- ?) |
| unkari | öv ’vyö’ |
| nenetsi | (t) ńi, ji, (m) ńī ’vyö’ |
| enetsi | (johd.) ńieijo |
| nganasani | (johd.) ńēd́a |
| selkuppi | tšü, t́ü |
| kamassi | tšī, t́ī |
| koibaali | dže |
| matori, karagassi | ńi ’sama merkitys’ |
suomalais-ugrilaiset kielet viittaavat alkumuotoon *üvä, samojedin perusteella on vanhimmaksi muodoksi (uralilainen kantakieleen) rekonstruoitu *üxjᴈ.
Samaa juurta olevia sanoja
Lue myös Kotuksen kirjoitus korvike.