Asiasanasto.fi

ko­mi­ta­tii­visubstantiivi

/ˈkomitɑtiːʋi/

Merkitys

  1. 1.(kielitiede)seuraa tai kuulumissuhdetta ilmaiseva sijamuoto; suomen komitatiivissa olevan sanan sijapääte on -ine, johon substantiivien kohdalla liittyy myös omistusliite.Poikineen on komitatiivi poika-sanasta.

Synonyymit

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.comitative case, comitative
  • ruotsikomitativ
  • saksaKomitativ (m)
  • ranskacomitatif (m)
  • venäjäпадеж, совместный
  • esp.comitativo (m)
  • virokaasaütlev, komitatiiv, kaasaütlev kääne
  • norjakomitativ

Esimerkkilauseet

Sijoja on hänellä ensin latinan 6, mutta sitten vielä 8 uutta; ainoasti komitatiivi ja prolatiivi puuttuvat, jotavastoin vokatiivi on liikaa.

Julius Krohn, Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet

Karjalassa ja vepsässä komitatiivi on syntynyt vastaavalla tavalla, mutta sijapäätteen pohjana on ollut kera -postpositio, josta on muodostunut genetiivin kanssa sijapääte - nke, esimerkiksi kalanke.

Wikipedia: Sija

Englanninkieliset vastineet

  • comitative case
  • comitative

Esiintymistiheys

117 esiintymää, 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.5
Reddit
1.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikomitatiivi
Genetiivikomitatiivin
Partitiivikomitatiivia
Essiivikomitatiivina
Translatiivikomitatiiviksi
Inessiivikomitatiivissa
Elatiivikomitatiivista
Illatiivikomitatiiviin
Adessiivikomitatiivilla
Ablatiivikomitatiivilta
Allatiivikomitatiiville
Abessiivikomitatiivitta

Riimit

-iːʋi

Kaikki riimit