kons­tai­li­ja

substantiivi/ˈkonstɑi̯lijɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: konstailla

Merkitys

  1. henkilö, joka konstailee

Etymologia

konstailla + johdin -i

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Eikä semmoinen sisukas konstailija kuin Turakka.
Veikko Korhonen, Rämekorven viinakuninkaat

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikonstailija
Genetiivikonstailijan
Partitiivikonstailijaa
Essiivikonstailijana
Translatiivikonstailijaksi
Inessiivikonstailijassa
Elatiivikonstailijasta
Illatiivikonstailijaan
Adessiivikonstailijalla
Ablatiivikonstailijalta
Allatiivikonstailijalle
Abessiivikonstailijatta

Riimit

-ijɑ

Kaikki riimit

Lähteet