Asiasanasto.fi

korahdus

substantiivi

/ˈkorɑhdus/

Johdettu sanasta: korahtaa

Merkitykset

  1. 1.kurkusta tuleva epämääräinen äänikuolinkorahdus
  2. 2.korahtaminen

Synonyymit

Etymologia

korahtaa + johdin -us

Esimerkkilauseet

Jossakin kajahti teräviä kiväärinlaukauksia: puhujan ääni katkesi kummalliseen korahdukseen, ja hän tarttui rintaansa; hän horjui, hapuili vapisevin käsin ympärilleen — niinkuin voimaton, sokea vanhus — ja sitten kuului omituinen, raskas mätkähdys.

Konrad Lehtimäki, Ylös helvetistä

Mutta mitään ääntä ei hänen verisestä suustaan kuulunut, sieltä tunki ulos vain jonkinmoinen, entistä käheämpi korahdus... Vielä pari harvaa nytkähdystä, ja hänen ruumiinsa alkoi hiljalleen jäykistyä...

Konrad Lehtimäki, Kuolema

Jos kuorsaaminen on äänekästä, katkeilevaa, välillä on selviä taukoja hengittämisessä ja tauot päättyvät erityyppisiin " korahduksiin ", " poksahduksiin ", " ähinään " ja " puhinaan " ja lisäksi henkilöllä esiintyy voimakasta päiväaikaista väsymystä sekä nukahtelutaipumista, voidaan epäillä henkilön sairastavan jonkinasteista uniapneaa.

Wikipedia: Uniapnea

Esiintymistiheys

306 esiintymää, 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

Nominatiivikorahdus
Genetiivikorahduksen
Partitiivikorahdusta
Essiivikorahduksena
Translatiivikorahdukseksi
Inessiivikorahduksessa
Elatiivikorahduksesta
Illatiivikorahdukseen
Adessiivikorahduksella
Ablatiivikorahdukselta
Allatiivikorahdukselle
Abessiivikorahduksetta

Riimit

-orɑhdus

Kaikki riimit