ko­rah­taa

verbi/ˈkorɑhtɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ko-rah-taa (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: korista

Merkitys

Esimerkkilauseet

Siksi korahti, siksi särähti hänen kurkkunsa kummallisesti, jos hän joskus koetti vielä nuoruutensa hilpeää, elinvoimaista äänilajia alottaa.
— Eino Leino, Kootut teokset XIII
Rabbiinin kasvot, tähän asti ystävälliset ja avomieliset, synkistyivät ja rypistyivät, ja hän selvitti kurkkuansa äänellä, joka oli enemmän korahtamisen kuin rykimisen kaltainen.
— Lewis Wallace, Ben-Hur
Kun sitä ihmisen, näes, pitää kilvoitella, loppuun asti, ihan siihen, kun viimeinen henki kurkussa korahtaa.
— Veikko Korhonen, Rämekorven viinakuninkaat

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan korahtaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Pää painuu jälleen jäähän, silmät sulkeutuvat ja kurkussa korahtaa omituisesti.
— Kaarlo Hänninen, Suomen samoilijat II
Vanhuksen rinta korahti ja hän veti tyttärensä luokseen.
— Verner von Heidenstam, Kansa ja sen kuninkaat

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan korista yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, viro, liivi

jne.

Onomat. sanoja.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkorissa ’korista, kuorsata’
karjalakorata, korissa ’sama merkitys’, korahtoa ’korahtaa’
virokoriseda ’korista, tohista’, korin ’korina’, kõriseda ’korista, röhistä; kalista’, kõrrin (g. kõrina) ’korina, kalina’
liivigorīkšə ’korista, porista, sorista’, ge̮rīkšə ’kalista, kalkattaa’ jne.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Esiintymistiheys

204 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi F

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin korahtaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkorahdankorahdinolen korahtanutolin korahtanut
sinäkorahdatkorahditolet korahtanutolit korahtanut
hänkorahtaakorahtion korahtanutoli korahtanut
mekorahdammekorahdimmeolemme korahtaneetolimme korahtaneet
tekorahdattekorahditteolette korahtaneetolitte korahtaneet
hekorahtavatkorahtivatovat korahtaneetolivat korahtaneet
passiivikorahdetaankorahdettiinon korahdettuoli korahdettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkorahtaisinolisin korahtanut
sinäkorahtaisitolisit korahtanut
hänkorahtaisiolisi korahtanut
mekorahtaisimmeolisimme korahtaneet
tekorahtaisitteolisitte korahtaneet
hekorahtaisivatolisivat korahtaneet
passiivikorahdettaisiinolisi korahdettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkorahda—
hänkorahtakoonolkoon korahtanut
mekorahtakaamme—
tekorahtakaa—
hekorahtakootolkoot korahtaneet
passiivikorahdettakoonolkoon korahdettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkorahtanenlienen korahtanut
sinäkorahtanetlienet korahtanut
hänkorahtaneelienee korahtanut
mekorahtanemmelienemme korahtaneet
tekorahtanettelienette korahtaneet
hekorahtanevatlienevät korahtaneet
passiivikorahdettaneenlienee korahdettu

Infinitiivit

1. infinitiivikorahtaa
1. inf. pitkä muotokorahtaakseen
2. inf. inessiivikorahtaessa
2. inf. inessiivi, passiivikorahdettaessa
2. inf. instruktiivikorahtaen
3. inf. inessiivikorahtamassa
3. inf. elatiivikorahtamasta
3. inf. illatiivikorahtamaan
3. inf. adessiivikorahtamalla
3. inf. abessiivikorahtamatta
3. inf. instruktiivikorahtaman
4. infinitiivikorahtaminen
5. infinitiivikorahtamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikorahtava
Passiivin 1. partisiippikorahdettava
Aktiivin 2. partisiippikorahtanut
Passiivin 2. partisiippikorahdettu
Agenttipartisiippikorahtama
Kieltopartisiippikorahtamaton

Riimit

-orɑhtɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Korahtaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/korahtaa