so­rah­dus

substantiivi/ˈsorɑhdus/
Jaa

Johdettu sanasta: sorahtaa

Merkitys

Synonyymit

Etymologia

sorahtaa + johdin -us

Esimerkkilauseet

Se kiekaisi epätoivoisen sorahduksen ja mätkähti maahan, jossa jo Hattu makasi autuaassa unessa, jalat suorina, heltta ja harja riipuksissa, mutta kovin punoittavaisina.
— Lauri Haarla, Portinsärkijä
Tosin hän tapansa mukaan otti minut niinkuin aina kaikki tulijat vastaan totutulla ja todellisellakin herttaisuudella, jossa ei koskaan kuulunut sorahdustakaan mahdollisista koti-ikävyyksistä.
— Arvid Järnefelt, Onnelliset

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivisorahdus
Genetiivisorahduksen
Partitiivisorahdusta
Essiivisorahduksena
Translatiivisorahdukseksi
Inessiivisorahduksessa
Elatiivisorahduksesta
Illatiivisorahdukseen
Adessiivisorahduksella
Ablatiivisorahdukselta
Allatiivisorahdukselle
Abessiivisorahduksetta

Riimit

-orɑhdus

Kaikki riimit

Lähteet