ko­ro­ta

verbi/ˈkorotɑˣ/
Jaa

Johdettu sanasta: korottaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (intransitiivinen)tulla korkeammaksi tai kohota

Esimerkkilauseet

Se ei aina korota taivaaseen asti.
E. W. Pakkala, Iankaikkinen elämä
Ei kukaan korota kättään, ei kukaan tee mitään.
Albert Engström, Ryssiä
12 (c) emme korota ääntä kirkonmenoissamme, hautajaisissa tai muslimien läsnä ollessa;
Wikipedia: Umarin sopimus

Taivutustiedot

Taivutusluokka 74

MuotoTaivutus
Infinitiivikorota
Ind. prees. yks. 1.koroan
Ind. imperf. yks. 3.korosi
Kond. prees. yks. 3.koroaisi
Pot. prees. yks. 3.koronnee
Imperat. prees. yks. 3.korotkoon
Akt. 2. partisiippikoronnut
Pass. imperf.korottiin

Riimit

-orotɑ

Kaikki riimit

Lähteet