kor­tin­hal­ti­ja

substantiivi/ˈkortinˌhɑltijɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kor-tin-hal-ti-ja (5 tavua) · 13 kirjainta

sisältää sanat: kortti + haltija

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. korttipelin pelaaja tai henkilö, jolla on hallussaan pankki- tai luottokortti

Esimerkkilauseet

Oikeus tähän oli kuitenkin vain muutamalla palvelupisteen työntekijällä ja sekin kortinhaltijan itsensä pyynnöstä, jos hän epäili esimerkiksi, että kortilla on jäljellä liian vähän arvoa.
— Wikipedia: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
Järjestelmä tallensi sen käytön alkuvaiheessa kortinhaltijan kaiken liikkumisen julkisilla kulkuvälineillä tietokantaan, jossa tiedot oli teoriassa mahdollista yhdistää kortin omistajaan, muun muassa henkilötunnukseen.
— Wikipedia: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
Tiedot käsittävät tavallisesti kortin numeron, kortinhaltijan nimen ja eräitä muita tietoja.
— Wikipedia: Maksukortti

Englanninkieliset vastineet

  • cardholder

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12 (kulkija)

Yleisimmät: kortinhaltijan 59 % · kortinhaltija 30 % · kortinhaltijat 7 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑltijɑ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kortinhaltija. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kortinhaltija