kor­tin­pe­laa­ja

substantiivi/ˈkortinˌpelɑːjɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kor-tin-pe-laa-ja (5 tavua) · 13 kirjainta

Yhdyssana: kortti + pelaaja

Merkitys

  1. henkilö joka pelaa korttipelejä

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Kortinpelaajat istuivat tuolit ulompana pöydästä, pelilaskut tekemättä, pakinoivat ja lukivat sanomalehtiä, ja "asioimisto" nouti puolisalaa vielä "vihoviimeisen" lasinsa tiskiltä, jossa hän kävi itse väkevyydestä huolta pitämässä.
— Jonas Lie, Pahuuden voimia
Eräs toinen, keskikokoinen, noin neljänkymmenen ikäinen henkilö, jonka Pierre oli joskus ennen nähnyt ja tunsi hänet huonoksi kortinpelaajaksi, lähestyi Pierreä ja keskeytti Adraksinin.
— Leo Tolstoi, Sota ja rauha III
Kirkko ja papisto suhtautuivat kielteisesti tähän nuorison uuteen harrastukseen, minkä takia kortinpelaajia voitiin haastaa käräjille.
— Wikipedia: Korttipeli

Etymologia

genetiivi + kortti + pelaaja

Englanninkieliset vastineet

  • card player

Esiintymistiheys

100 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-elɑːjɑ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kortinpelaaja. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kortinpelaaja