kort­ti­pu­he­lin

substantiivi/ˈkortːiˌpuhelin/
Jaa

Yhdyssana: kortti + puhelin

Merkitys

  1. 1990-luvun yleisöpuhelin, jonka käytöstä maksettiin luottokortilla

Etymologia

kortti + puhelin

Liittyvät sanat

Taivutustiedot

Taivutusluokka 33

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikorttipuhelin
Genetiivikorttipuhelimen
Partitiivikorttipuhelinta
Essiivikorttipuhelimena
Translatiivikorttipuhelimeksi
Inessiivikorttipuhelimessa
Elatiivikorttipuhelimesta
Illatiivikorttipuhelimeen
Adessiivikorttipuhelimella
Ablatiivikorttipuhelimelta
Allatiivikorttipuhelimelle
Abessiivikorttipuhelimetta

Riimit

-uhelin

Kaikki riimit

Lähteet