Asiasanasto.fi

korttipuhelin

substantiivi

/ˈkortːiˌpuhelin/

Yhdyssana: kortti + puhelin

Merkitys

  1. 1.1990-luvun yleisöpuhelin, jonka käytöstä maksettiin luottokortilla

Etymologia

kortti + puhelin

Liittyvät sanat

Taivutustiedot

Taivutusluokka 33

Nominatiivikorttipuhelin
Genetiivikorttipuhelimen
Partitiivikorttipuhelinta
Essiivikorttipuhelimena
Translatiivikorttipuhelimeksi
Inessiivikorttipuhelimessa
Elatiivikorttipuhelimesta
Illatiivikorttipuhelimeen
Adessiivikorttipuhelimella
Ablatiivikorttipuhelimelta
Allatiivikorttipuhelimelle
Abessiivikorttipuhelimetta

Riimit

-uhelin

Kaikki riimit