Asiasanasto.fi

korvake

substantiivi

/ˈkorʋɑkeˣ/

Johdettu sanasta: korva

Merkitykset

  1. 1.sotatiede bastioniin rakennettu ulkonema johon asetettu ase pystyi ampumaan sivutulta pitkin vallihautaa
  2. 2.ulkonema

Etymologia

korva + -ke

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.orillon, stipule, orillion
  • ranskaoreillon, orillon (m)
  • venäjäушко, орильон

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Mutta kuten jo arvelimme, nuora ei yllä hetikään korvakkeen mutkaan asti.

Arvo E. Koskinen, Veneellä poikki Suomenniemen

Äiti kielsi vielä ottamasta ruohoisia käämin pohjallisiakin siskon kangastuolien korvakkeessa riippuvasta käämivasusta.

Lauri Soini, Savon saloilta

Alkuperäisin on lehti, jonka tyvessä on kaksi korvaketta, sitten pareittain lehdyköitä ja kärjessä kärhet, joiden avulla kasvi voi ottaa tukea jostakin.

Wikipedia: Herne

Englanninkieliset vastineet

  • stipule
  • orillon
  • orillion

Esiintymistiheys

862 esiintymää, 0.3 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
3.2
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 48, vokaalivaihtelutyyppi A

Nominatiivikorvake
Genetiivikorvakkeen
Partitiivikorvaketta
Essiivikorvakkeena
Translatiivikorvakkeeksi
Inessiivikorvakkeessa
Elatiivikorvakkeesta
Illatiivikorvakkeeseen
Adessiivikorvakkeella
Ablatiivikorvakkeelta
Allatiivikorvakkeelle
Abessiivikorvakkeetta

Riimit

-orʋɑke

Kaikki riimit