kor­va­ke

substantiivi/ˈkorʋɑkeˣ/
Jaa

Johdettu sanasta: korva

Merkitykset

  1. sotatiede bastioniin rakennettu ulkonema johon asetettu ase pystyi ampumaan sivutulta pitkin vallihautaa
  2. ulkonema

Etymologia

korva + -ke

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.orillon, stipule, orillion
  • ranskaoreillon, orillon (m)
  • venäjäушко, орильон

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Mutta kuten jo arvelimme, nuora ei yllä hetikään korvakkeen mutkaan asti.
— Arvo E. Koskinen, Veneellä poikki Suomenniemen
Äiti kielsi vielä ottamasta ruohoisia käämin pohjallisiakin siskon kangastuolien korvakkeessa riippuvasta käämivasusta.
— Lauri Soini, Savon saloilta
Alkuperäisin on lehti, jonka tyvessä on kaksi korvaketta, sitten pareittain lehdyköitä ja kärjessä kärhet, joiden avulla kasvi voi ottaa tukea jostakin.
— Wikipedia: Herne

Englanninkieliset vastineet

  • stipule
  • orillon
  • orillion

Esiintymistiheys

862 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
3.2
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 48, vokaalivaihtelutyyppi A

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikorvake
Genetiivikorvakkeen
Partitiivikorvaketta
Essiivikorvakkeena
Translatiivikorvakkeeksi
Inessiivikorvakkeessa
Elatiivikorvakkeesta
Illatiivikorvakkeeseen
Adessiivikorvakkeella
Ablatiivikorvakkeelta
Allatiivikorvakkeelle
Abessiivikorvakkeetta

Riimit

-orʋɑke

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet