- Alkuperä
- Lainasana (saame: goasŏhâs)
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Levinneisyys
- Peräpohja
- suomikosotus
- saamegoasŏhâs, goaiˈstâs ’sama merkitys’
ko-so-tus (3 tavua) · 7 kirjainta
— Muuten olisivat koko rauhallisia, mutta muuan valkoinen kosotus [viidennellä vuodella oleva poro] pyrkii villimään koko elon.Neljännestunnin perästä oli Iso Kosotus ollut kiinni, mutta silloin hän oli jo ehtinytkin ihan aavan toiseen laitaan.Tällä oli ollut ajokkaana kylän kuuluisin virmapää, Iso Kosotus, ja Matias Niiles tunsi sen tavat.Taivutusluokka 39 (vastaus)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-osotus
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Kosotus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kosotus