kou­ran­sil­mä

substantiivi/ˈkou̯rɑnˌsilmæ/
Jaa

Yhdyssana: koura + silmä

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kämmenen tai nyrkin keskelle jäävä ontelo

Esimerkkilauseet

Pää valahti hervotonna vuoteenreunalta alas ja auenneesta kouransilmästä putosivat katkenneet, hienot hopeavitjat lattialle.
— Santeri Ivalo, Viipurin pamaus
— No annetaan sitten lähtömerkki eikä seisauteta ennenkuin Ryynäsen asemalla, — ja Vikke puhalsi kouransilmäänsä pitkän vihellyksen ja löi hevostaan, joka täyttä karkua lähti eteenpäin, niin että vaarilla oli täysi työ pysytellessään korkean lumppukasan päällä.
— Kyösti Wilkuna, Lähimmäisiäni
Erkon kirjoituskilpailun ensimmäisen palkinnon vuonna 1971 ja seuraavana vuonna ilmestyi hänen ensimmäinen teoksensa Kouransilmässä tyhjää.
— Wikipedia: Väinö Lesonen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikouransilmä
Genetiivikouransilmän
Partitiivikouransilmää
Essiivikouransilmänä
Translatiivikouransilmäksi
Inessiivikouransilmässä
Elatiivikouransilmästä
Illatiivikouransilmään
Adessiivikouransilmällä
Ablatiivikouransilmältä
Allatiivikouransilmälle
Abessiivikouransilmättä

Riimit

-ilmæ

Kaikki riimit

Lähteet