kou­ra

substantiivi/ˈkou̯rɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kou-ra (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 4 934. yleisin sana

Merkitykset

  1. pivo, kämmen ja sormet yhtenä kokonaisuutena jonkin vastaanottamiseen tai poimimiseen yhdellä kädellä, käden kämmenpuoli
  2. kookas, vahvaotteinen käsiKivet kääntyvät kangella tai paljain kourin, kun on voimaa ja riuskat otteet.
  3. jonkin laitteen osa, jolla tartutaan esineisiin ja siirretään niitäKoura tarttuu puuhun, terä katkaisee sen, tiltti kallistuu ja koura avautuu kun puu siirretään pinoon.
  4. (kuva)kuvaa jonkin armoilla olemista; jostakin kärsimistäjoutua sensuurin kouriin

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Kun sa suistut, suu veressä, revontulten roihutessa hangelle, havahtuakses Kalman koura olkapäilläs, yksi on laulu ylväs laulu: — Ole kiitetty, elämä!
— Uuno Kailas, Uni ja kuolema
Me tottelimme häntä molemmat, ja minä näin, että hän sen kätensä kourasta, jolla piteli keppiä, otti jonkun esineen ja pani sen kapteenin kouraan, joka paikalla sulkeutui.
— Robert Louis Stevenson, Merirosvon testamentti
Lain kouraa välttääkseen jengit turvautuivat, kuten myöhemmät jälkeläisensä lahjontaan, kiristykseen, uhkailuun ja murhiin.
— Wikipedia: Gangsteri

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan koura lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Janne heitti takkinsa pajupehkon latvaan, otti lumilapion ja sylkäisi kouriinsa.
— Urho Karhumäki, Korpiherra
Poika oli asettunut ihan kuninkaan eteen ja kumarsi lakki kourassa minkä jaksoi.
— Hanna Cederholm, Kultahuntu
Silloin tarttuivat rautaiset kourat häneen heittäen hänet ruohikkoon kuin tyhjän säkin.
— Zane Grey, Tuliharja
Molemmat kourat puristivat nahkasohvan kädensijoja, niin että rystyset kalpenivat.
— Lauri Haarla, Varjojen sota

Etymologia

Vanhin tieto
Jacobus Raumannus, 1646
Levinneisyys
paikoin itämurteet
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkobra, kobrata ’kouraista’, kobristā; kobri ’riihessä jyvien luontiin käytetty lapiomainen väline’
karjalakopra, kopristoa
lyydikobr(e̮) ’koura; tuulaskoura’, kobrištada
vepsäkobr ’koura, nyrkki’, kobrda, kobrotada ’kouria, kopeloida’
vatjakobra ’koura’, kobri ’viljalapio’
viromurt. kobratäis ’kourallinen’, kourad ’kädet (halv.)’ (molemmat todennäköisesti ← suomi; karjala → venäjä murt. kóbra ’kourallinen; suuri likainen käsi, koura’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

ruotsinsaameruotsinsaame kåbre ’kovera, alta ontto (esimerkiksi jyrkänne)’, k. paroh ’hyökyaallot’, luulajansaame kåb´rē ’jokin tuohen tavoin käpristynyt’, pohjoissaame goarˈve ’räystään tavoin kaartuva maan, vuoren tai kinoksen reuna; pieni koski’, inarinsaame koarvi ’ulkoneva reunama’, koltansaame kŏă´brĕ (kildininsaame turjansaame) ’kouru; jyrkkä kynnys koskessa, kovera kosken kuohu’ (→ suomi murt. (Peräpohja Pohjanmaa) korva ’pieni koski, kosken vuolle’)
itähantiitähanti kuγər, kăγər ’koura, pivo, kouraus (esimerkiksi heinää)’

. Katso myös kouru.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • grapple
  • grab
  • mitt
  • fist

Esiintymistiheys

38 778 esiintymää · 14.8 / milj.

Suomi24
15.8
Sanomalehdet
13.0
Aikakauslehdet
8.5
Wikipedia
5.2
Reddit
18.2
Tekstitykset
10.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

Yleisimmät: kouraan 35 % · kourassa 31 % · kourissa 11 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ourɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Koura. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/koura