kou­su

substantiivi/ˈkou̯su/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kou-su (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. sanan kousa rinnakkaismuoto; ammennin tai kauha

Esimerkkilauseet

Minuakin pyörittivät sen tuhannen hirveliä, etten ole hypellyt sillä tavoin kuin ennen Pokki-Matin häissä, mutta siellä olikin saavillinen ainetta peräpenkillä ja kousu laidalla.
— Urho Karhumäki, Möttösen äijän menninkäiset

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kousa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen

Länsimurteissa sana on sama kuin kousa1 (katso tätä), mutta itämurteissa ja inkeroinen ← venäjä kovš ’kauha, kousa, kousu, nappo’ ← liettua káušas ’iso kauha, puinen juoma-astia’. Länsimurt. ruotsi ja itämurteet venäjän lainasana ovat pohjimmaltaan samaa balttilaista alkuperää, vertaa kousa1.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

inkeroinenkoussa, koussi ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

  1. suomikousa
  2. nykyruotsikåsa, murt. kås, kosa, kous, köus ’malja, kauha, nappo’= nykytanska murt. kous, kouse
  3. keskialasaksakosebeker ’vieraspitojen lopussa juotu malja’, kouvese, kauseke ’malja’
  4. liettuakáušas ’iso kauha, puinen juoma-astia’

eteläsaame goåse, pohjoissaame murt. goasse ’(hopea)pikari’ todennäköisesti ← nykyruotsi. Vertaa kousa2.

Samaa juurta olevia sanoja

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ousu

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kousu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kousu