kousu
substantiivi/ˈkou̯su/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.sanan kousa rinnakkaismuoto; ammennin tai kauha
Esimerkkilauseet
Minuakin pyörittivät sen tuhannen hirveliä, etten ole hypellyt sillä tavoin kuin ennen Pokki-Matin häissä, mutta siellä olikin saavillinen ainetta peräpenkillä ja kousu laidalla.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 1
| Nominatiivi | kousu |
| Genetiivi | kousun |
| Partitiivi | kousua |
| Essiivi | kousuna |
| Translatiivi | kousuksi |
| Inessiivi | kousussa |
| Elatiivi | koususta |
| Illatiivi | kousuun |
| Adessiivi | kousulla |
| Ablatiivi | kousulta |
| Allatiivi | kousulle |
| Abessiivi | kousutta |
Riimit
-ousu
Kaikki riimit