Asiasanasto.fi

kronkeli

adjektiivi

/ˈkroŋkeli/

Merkitys

  1. 1.(arkikieltä)(murteellinen)nirso, kranttu, valikoiva

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Laivalla kerrottihin, jotta Saksan tulli on kovasti kranttu ja kronkeli, mutta meirän sakkia kohreltihin kovasti ystävällisesti, oikiastansa paremmin kun kotomaas.

Jaakkoo Vaasan, Jaakkoo lähti Pariisihi...

— On se sellaane kronkeli värkki.

Jaakkoo Vaasan, Petsamhon valaskaloja onkimhan

Taivutustiedot

Taivutusluokka 6

Nominatiivikronkeli
Genetiivikronkelin
Partitiivikronkelia
Essiivikronkelina
Translatiivikronkeliksi
Inessiivikronkelissa
Elatiivikronkelista
Illatiivikronkeliin
Adessiivikronkelilla
Ablatiivikronkelilta
Allatiivikronkelille
Abessiivikronkelitta

Riimit

-oŋkeli

Kaikki riimit