kuikka
erisnimi, substantiivi/ˈkui̯kːɑ/
Merkitykset
- 1.kuikkien suvun 60–75 cm pitkä lintu (Gavia arctica), joka elää koko Suomessa kirkasvetisissä järvissä sukellellen kalaa ravinnokseen ja joka rakentaa pesänsä aivan veden partaalle
- 2.(lähinnä monikossa) kuikkien suvun (Gavia) laji tai yksilö
- 3.(lähinnä monikossa) kuikkien heimon (Gaviidae) laji tai yksilö
- 4.pitkäkaulainen pullo vuodelevossa olevan miespotilaan virtsaamista varten
Etymologia
Onomatopoeettinen sana. Kirjakielessä sana esiintyy ensi kerran Daniel Jusleniuksen sanakirjassa Suomalaisen Sana-Lugun Coetus 1745. Epäselvää on tarkoitetaanko siinä samaa lajia tai laajempaa lajikokonaisuutta. Nykyisessä merkityksessä sana esiintyy ensi kerran Petrus Ulricus Sadelinin Fauna Fennicassa 1810 (muodossa kuika) ja .
Yhdyssanat ja johdokset
Yhdyssanat
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.black-throated diver, arctic loon, black-throated loon
- ruotsilom, storlom
- saksaSeetaucher, Prachttaucher (m), Polartaucher
- ranskaplongeon (m), plongeon arctique
- venäjäчернозобая гагара (f)
- virokaur, järvekaur
- puolanur
- norjalom, storlom
Hierarkia
Yläkäsitteet
Esimerkkilauseet
Mikä oli se kuikka?
Niin on sotka soatke, haapana nart, meriteeri nurt ja kuikka toohtig.
Linnun laji vaihtelee kertomusten välillä, se on esimerkiksi pääskynen, sotka, kokko tai kuikka.
Englanninkieliset vastineet
- diver
- loon
- black-throated diver
- arctic loon
- black-throated loon
Esiintymistiheys
5 002 esiintymää, 1.9 / milj.
Suomi24
1.4
Sanomalehdet
9.3
Aikakauslehdet
6.2
Wikipedia
3.8
Reddit
0.7
Tekstitykset
0.3
Taivutustiedot
Taivutusluokka 10
| Nominatiivi | kuikka |
| Genetiivi | kuikan |
| Partitiivi | kuikkaa |
| Essiivi | kuikkana |
| Translatiivi | kuikaksi |
| Inessiivi | kuikassa |
| Elatiivi | kuikasta |
| Illatiivi | kuikkaan |
| Adessiivi | kuikalla |
| Ablatiivi | kuikalta |
| Allatiivi | kuikalle |
| Abessiivi | kuikatta |
Riimit
-uikːɑ
Kaikki riimit