huik­ka

substantiivi/ˈhui̯kːɑ/
Jaa

Merkitys

  1. (puhekieltä)ryyppy, kulaus

Synonyymit

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.snifter

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Heti kun maa oli siksi jäätynyt, että rapakot ja korven onkalot miestä hyvin kannattivat, alkoi kirvesten pauke, huikkina ja kaatuvien puiden ryske kuulua Hinkkalan metsästä Teurossa.
— Kalle Kajander, Kun talonpojasta tuli herra
Huikka Väinölän sokea, Ulakkalan umpisilmä, sinä synnyit silmitönnä.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Laulusta riippuen lasi joko tyhjennetään yhdellä kertaa tai siitä vain otetaan pitkä siemaus (ruotsalainen tapa on juoda esimerkiksi snapsi kolmella huikalla).
— Wikipedia: Sitsit

Englanninkieliset vastineet

  • slug
  • draught
  • gulp
  • swig
  • snifter

Esiintymistiheys

6 047 esiintymää · 2.3 / milj.

Suomi24
2.3
Sanomalehdet
1.3
Aikakauslehdet
1.6
Wikipedia
0.2
Reddit
2.2
Tekstitykset
4.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10, vokaalivaihtelutyyppi A

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihuikka
Genetiivihuikan
Partitiivihuikkaa
Essiivihuikkana
Translatiivihuikaksi
Inessiivihuikassa
Elatiivihuikasta
Illatiivihuikkaan
Adessiivihuikalla
Ablatiivihuikalta
Allatiivihuikalle
Abessiivihuikatta

Riimit

-uikːɑ

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet