Asiasanasto.fi

huikka

substantiivi

/ˈhui̯kːɑ/

Merkitys

  1. 1.(puhekieltä)ryyppy, kulaus

Synonyymit

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.snifter

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Heti kun maa oli siksi jäätynyt, että rapakot ja korven onkalot miestä hyvin kannattivat, alkoi kirvesten pauke, huikkina ja kaatuvien puiden ryske kuulua Hinkkalan metsästä Teurossa.

Kalle Kajander, Kun talonpojasta tuli herra

Huikka Väinölän sokea, Ulakkalan umpisilmä, sinä synnyit silmitönnä.

Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto

Laulusta riippuen lasi joko tyhjennetään yhdellä kertaa tai siitä vain otetaan pitkä siemaus ( ruotsalainen tapa on juoda esimerkiksi snapsi kolmella huikalla).

Wikipedia: Sitsit

Englanninkieliset vastineet

  • slug
  • draught
  • gulp
  • swig
  • snifter

Esiintymistiheys

6 047 esiintymää, 2.3 / milj.

Suomi24
2.3
Sanomalehdet
1.3
Aikakauslehdet
1.6
Wikipedia
0.2
Reddit
2.2
Tekstitykset
4.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10, vokaalivaihtelutyyppi A

Nominatiivihuikka
Genetiivihuikan
Partitiivihuikkaa
Essiivihuikkana
Translatiivihuikaksi
Inessiivihuikassa
Elatiivihuikasta
Illatiivihuikkaan
Adessiivihuikalla
Ablatiivihuikalta
Allatiivihuikalle
Abessiivihuikatta

Riimit

-uikːɑ

Kaikki riimit