kuik­ki­a

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: kuikka

Merkitykset

  1. monikon partitiivi sanasta kuikka
  2. (puhekieltä)kurkkia, katsella tarkkaillen ympäriinsä

Synonyymit

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Esimerkkilauseet

Joukko karabatak'eja, (mustia kuikkia) heitti hullunkurisia kuperkeikkoja kalastajien venheitten ympärillä ja katosivat pää edellä kylmään siniseen veteen.
Pierre Loti, Aasian tytär
Sorsia, kuikkia ja telkkiä uiskenteli parvittain tulvavedessä; ne näet eivät silloin pelkää pyssymiestä.
Mór Jókai, Keltaruusu
Järvellä pesii säännöllisesti kolme paria kuikkia ja keväällä ja syksyllä järvelle kokoontuu yli kymmenen yksilön ryhmiä.
Wikipedia: Västinginmäki