kul­ku­ai­ka

substantiivi/ˈkulkuˌɑi̯kɑ/
Jaa

Yhdyssana: kulku + aika

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. matkan tekemiseen tai siirtymiseen kuluva aika

Esimerkkilauseet

Nyt viime aikoina on saaria käytetty kulkuaikoina sorsien ampumiseen.
— Akseli Rauanheimo, Kanada-kirja
Hän oli jo ennen ottanut selvän postin kulkuajoista ja nyt tavoitti itsensä siihen aikaan maantielle kävelemään.
— Jaakko Nikkinen, Leppirannan Lauri
Takymetrin mallista riippuen tähdättävänä on joko säteen palauttava heijastinprisma tai mikä tahansa valoa heijastava siinä määrin sileä pinta, että matka on heijastuneen säteen kulkuajasta pääteltävissä.
— Wikipedia: Takymetri

Esiintymistiheys

218 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.4
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9, vokaalivaihtelutyyppi D

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikulkuaika
Genetiivikulkuajan
Partitiivikulkuaikaa
Essiivikulkuaikana
Translatiivikulkuajaksi
Inessiivikulkuajassa
Elatiivikulkuajasta
Illatiivikulkuaikaan
Adessiivikulkuajalla
Ablatiivikulkuajalta
Allatiivikulkuajalle
Abessiivikulkuajatta

Riimit

-ɑikɑ

Kaikki riimit

Lähteet