kul­ku­kaup­pa

substantiivi/ˈkulkuˌkɑu̯pːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kul-ku-kaup-pa (4 tavua) · 11 kirjainta

Yhdyssana: kulku + kauppa

Merkitys

  1. erityisistä henkilökohtaisista syistä annettavan luvan nojalla tapahtuvaa mukana kuljetettavien lyhyttavaroiden, kangas-, vaatetavaroiden, kotitaloustarvikkeiden sekä käsi- ja pienteollisuustuotteiden, ei kuitenkaan elintarvikkeiden myymistä

Esimerkkilauseet

— pykälä koskee kulkukauppaa ja sen on kuningas monta monituista kertaa ankarasti kieltänyt.
— Carl Blink, Kustaa Vaasa ja hänen aikalaisensa I
Edellinen olisi kulkukaupan laillistaminen maassamme.
— A. W. Ervasti, Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa kesällä 1879
Kiellettyä oli kotikauppa, jolla tarkoitettiin kauppatavaroiden myymistä kodista, sekä kulkukauppa, jota harjoitettiin kiertämällä kylästä toiseen.
— Wikipedia: Maakauppa

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kulkukauppa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Sen vuoksi myönnettiin Venäjän alamaisille oikeus harjoittaa kulkukauppaa Suomessa.
— Wikipedia: Ensimmäinen sortokausi

Etymologia

Yhdyssana: kulku + kauppa

Esiintymistiheys

56 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.2
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑupːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kulkukauppa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kulkukauppa