kultavaaka
substantiivi/ˈkultɑˌʋɑːkɑ/kul-ta-vaa-ka (4 tavua) · 10 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- vaaka, jota käytetään kullan tai kultaesineiden punnitsemiseen
Esimerkkilauseet
Mutta oikeuden kultavaaka odotti, ja kun se näki, että ihmiset seisoivat ijankaikkisen Gordion solmun edessä, iloitsi se, kun näki, että punnusten joukossa oli niiden ikuinen toveri: miekkakin.Samalla ilmestyvät hänen taakseen kylmäkatseinen Kosmiel-enkeli, kultavaaoilla koristetussa punaisessa asussaan, sitten Mikael jättiläismiekkoineen, ynnä Tanatos, synkkä kuolema, kalpeine seuroineen...Uhkaa pohjan ääret aavat, hohkaa hanget kuolemaa, taivaat oudon siinnon saavat, Louhen linnat loimottaa, vankuu merenselkä laaka, ulvoo hukka, yltyy yö; painui päivän kultavaaka, täyttyy raudan, roudan työ.Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ɑːkɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kultavaaka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kultavaaka