ku­lun­ki

substantiivi/ˈkuluŋki/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ku-lun-ki (3 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanasta: kulu

Merkitys

  1. kuluTyötapaturmat aiheuttavat yritykselle turhia kulunkeja.

Esimerkkilauseet

"Sen palkitsee korkea päiväpalkka, sillä kunta maksaa kulungit, meihin se ei tee mitään," sanoi Jurri, päästäen lauseen, sopiva hänen tapaiselle jumaliselle.
— Pehr Thomasson, Valtiopäivämies eli kunnianhimo
Hän nimitti sitä, kuten näemme, talonsa kulunkien järjestämiseksi.
— Victor Hugo, Kurjat I
— No ihme ja kumma, armas herrani, — vastasi Bibi-Lulu enkelin viattomuudella, vähemmin liikutettuna kuin hämmästyneenä, — minkästähden teitä sitten olisi apatettu niin hyvästi kuudetta kuukautta ja lihoitettu niin suurilla kulungeilla?
— Jules Sandeau, Lokkiluoto

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kulunki lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kun herra de Chessel sanoi hänelle: -- Luuletteko voivanne saada kulunkinne korvatuiksi?
— Honoré de Balzac, Laakson lilja
Ukko Barbeau suostui tuumaan, sitä mieluummin, kun hän ei pitänyt turhista kulungeista.
— George Sand, Pikku Fadette
Trustilla oli maidosta paljon työtä, eikä vähin kulunki ollut se, että se sai lisätä kermapitoisuutta, kun yleisö vaati vahvaa maitoa.
— Akseli Rauanheimo, Kanada-kirja

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kulua yhteydessä
Vanhin tieto
1797
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (10 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkullūa, kulu ’rahanmeno’, kuluttā
karjalakuluo, kulu, kuluttoa
lyydikuluda, kulu
vepsäkuluda, kulu ’kulunut, kulu, raukka, poloinen’
vatjakulua, kulu, kuluttā
virokuluda, kulu, kulutada
liivikuʾllə ’kulua’, kuʾl (mon. kulūd) ’kulunki, kustannus’, kuʾltə ’kuluttaa’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame gollât (luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’kulua (aika, rahat, ruokatavarat, vaatteet)’ (lapissa todennäköisesti on alkup. *e-vartalo säilynyt), pohjoissaame gollo (luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’(ajan, rahan) kulu, kulunki’, pohjoissaame golâtit (luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’kuluttaa’
etelämansietelämansi kol-, itämansi χ˳ol-, länsimansi kol-, pohjoismansi χol- ’loppua, lakata, riutua’, itämansi χ˳olt-, länsimansi k˳olt-, pohjoismansi χolt- ’kuluttaa, hävittää’
itähantiitähanti kŏla-, kŏᴧ-, etelähanti χŏta-, χŏt- ’loppua, kulua loppuun (esimerkiksi leipä, vaate), vähetä (kuu), lyhetä (päivä, yö)’, pohjoishanti χŏᴧa-, χŏl- ’kulua loppuun’
–? unkari hull ’pudota, varista’, hullat ’pudottaa, vuodattaa (verta, kyyneleitä)’.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

840 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti), vokaalivaihtelutyyppi G

Yleisimmät: kulungit 30 % · kulunkeja 23 % · kulunkia 19 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uluŋki

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kulunki. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kulunki