Asiasanasto.fi

ku­ma­ra­har­ti­ai­nenadjektiivi

/ˈkumɑrɑˌhɑrtiɑi̯nen/

sisältää sanat: kumara + hartia

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.sellainen, jonka hartiat ovat painuneet kumaralle

Esimerkkilauseet

Marianna, joka taas oli käynyt väsyneen näköiseksi ja kumarahartiaiseksi ja hiukan vanhettuneeksi, niinkuin tuonnoin ensi kerran tultuaan karjatarhaan toipumaan sairaudesta setänsä kuoleman jälkeen, astui kappaleen matkaa, kunnes saapui kummulle, jolta saattoi nähdä tien.

Grazia Deledda, Marianna

Ja kun hän tuli jonkin epäonnistuneen yrityksen jälkeen kuninkaalliseen telttaan väsyneenä ja kumarahartiaisena, katseli vaitelias kuningatar häntä niin arvoituksellisesti ja kammottavasti, että hän kauhistuen käänsi katseensa toisaalle.

Felix Dahn, Taistelu Roomasta II

Hänen kerrotaan olleen "ahkera raataja, iloinen, karski ukko" sekä "pitkä, vanhana kumarahartiainen, vaaleanverinen mies, jolla oli ruskeahko pitkä täysiparta".

Wikipedia: Ondrei Sotikainen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikumarahartiainen
Genetiivikumarahartiaisen
Partitiivikumarahartiaista
Essiivikumarahartiaisena
Translatiivikumarahartiaiseksi
Inessiivikumarahartiaisessa
Elatiivikumarahartiaisesta
Illatiivikumarahartiaiseen
Adessiivikumarahartiaisella
Ablatiivikumarahartiaiselta
Allatiivikumarahartiaiselle
Abessiivikumarahartiaisetta

Riimit

-ɑinen

Kaikki riimit