ku­ma­ra

adjektiivi/ˈkumɑrɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ku-ma-ra (3 tavua) · 6 kirjainta

Merkitykset

  1. sellainen, jonka selkä on eteenpäin taittunutHän oli pitkä romuluinen ukko, jolla oli lapiomaiset suonikkaat kädet, hieman kumara selkä ja lumenvalkoinen tukka.
  2. tällaisesta asennostaKadonnut mies sairastaa Parkinsonin tautia ja kävelee kumarassa.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Hänen ryhtinsä oli yhä vielä kumara ja vaatteensa kuluneet, kuten silloin, kun kuningas hänet kohtasi, kasvot yhä vielä murheen murtamat.
— Selma Lagerlöf, Kungahällan kuningattaria
Mitä miehet kumarat kulkevat lumikentällä?
— August Strindberg, Eri asein
Esimerkiksi buddhalaiset newarit valitsevat kulttuurinsa mukaisesti kumarin eli nuoren tytön, jota he kunnioittavat jumalattarena, kunnes tämä vuotaa verta.
— Wikipedia: Uskonto Nepalissa

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kumara lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä

mordvan sana on alkup. perussanan (*kuma) edustaja, muut ovat johd:ia samasta kannasta. Omituinen on osassa itämerensuomalaisia kieliä ja lapissa esiintyvä geminaatta-m. Todennäköisesti johd:ia samasta kannasta kuin kumo, katso tätä.

Vastineet sukukielissä (10 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkummartā ’kumartaa’
karjalakumartoa, kumartuo
lyydikumartaze̮, kumarduda, ‑arzuda ’kumartaa’
vepsäkumarta(ze̮), kumartazhe̮ ’sama merkitys’
vatjakummartā ’sama merkitys’
virokummardada ’sama merkitys’, kummargil ’kumarassa’, ‑e ’kumaraan’ (vertaa myös kummar, ‑as ’ontelo, astian sisäpuoli’, kummer, kumer ’kupera, käyrä, mykevä’)
liivikumārd ’kumartaa’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame gobˈmârâs, ‑âris ’eteenpäin työntyvä, kärjestä alas kaartuva (poron sarvi)’, inarinsaame kummar, attr. ‑as ’sama merkitys; (liian) käyrä (ahkion, veneen keula, kengän kärki)’ (vastaa äänt. viro kummer sanaa), pohjoissaame gobmerdit (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’kumartaa’
mordvakomams ’kumartaa, kumartua’
länsimarilänsimari kə̑malam, itämari kumalam ’kumartaa; rukoilla, uhrata’
–? unkari homorú ’kovera, onteva; (vanh.) kupera, mykevä’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Käännökset

  • engl.hunch

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • bent
  • crooked
  • hunched
  • round-backed
  • round-shouldered
  • stooped
  • stooping
  • stoop

Esiintymistiheys

2 106 esiintymää · 0.8 / milj.

Suomi24
0.9
Sanomalehdet
0.5
Aikakauslehdet
1.0
Wikipedia
0.2
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

Yleisimmät: kumarassa 60 % · kumara 26 % · kumaran 5 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Vertailumuodot: kumara – kumarampi – kumarin

Riimit

-umɑrɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kumara. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kumara