Merkitykset
- 1.ks. kumarruksissa
- 2.monikon illatiivi sanasta kumarrus
Etymologia
kumartua + johdin -ksiin / sanasta kumarrus
Esimerkkilauseet
Herra Piipari yritti heti tarttua päärynään, mutta syviin kumarruksiin tottumattomana hän menetti tasapainonsa, hänen frakkinsa repesi selästä ja nopeammin kuin tämä on kerrottu, hän makasi avuttomana lattialla.
— Oi, se olisi niin kau... — alkoi hän, mutta pääsemättä liikutuksen tähden loppuun painoi hän viehättävin liikkein (kuten aina Nikolain läsnäollessa) päänsä kumarruksiin, loi Nikolaihin kiitollisen katseen ja läksi menemään tätinsä jälestä.
Epsteinin ajatus oli tiivistää konsertti iskeväksi välittömällä aloituksella ja päättää kumarruksiin.
Riimit
-uksiːn
Kaikki riimit