- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kumpu yhteydessä
- Vastineita
- karjala, luulajansaame, mokšamordva, udmurtti, komi, etelämansi ja 6 muuta kieltä
germaaninen taholla on uralilainen sanojen kaltainen sanue: esigermaani *kumbu, kantagermaani *χumpu → norja hump ’vuorenkukkula, pienehkö epätasaisuus’, muinaisruotsi humper ’erillinen maapala’, ruotsi murt. humpel ’vuorenkukkula, kumpu’, joka ei kuitenkaan sovellu uralilainen alkuperää olevan kumpu sanan originaaliksi. Kummallakin taholla sanat ilmeisesti deskr. alkuperää.
Vastineet sukukielissä (12 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | kumpu ’kumpu, kumpare, sammalta kasvava korpimaa’ (huomaa myös eteläviro komp g. komba ’pieni kohouma, mätäs’) |
|---|
Kaukaisemmissa sukukielissä
| luulajansaame | luulajansaame kåbbå (eteläsaame) ’pieni vuori keskellä metsää tai suota’ |
|---|---|
| mokšamordva | mokšamordva komba (‑ə̑-) ’suossa mätänevän kannon päälle syntynyt mätäs’, kumba (‑ə̑-) ’mätäs (joessa, järvessä)’; sama sana lienee edelleen mokšamordva kumbə̑- ’rupi haavan päällä’ |
| udmurtti | gi̮bed ’humus, turve; lahonneen puun jäännökset palaneessa maassa’ |
| komi | gi̮be̮d, gi̮bad, gubad ’hete, suomaa, mätäs (suossa); heinäniitty’ |
| etelämansi | etelämansi kop, itämansi χop, kup, länsimansi kup, kump, pohjoismansi χump ’aalto’ |
| itähanti | itähanti kŏmp, kump, etelähanti χump, pohjoishanti χump, χŏmp ’sama merkitys’ |
| unkari | hab ’kuohu, vaahto, aalto’ |
| nenetsi | χāmpa |
| enetsi | kaba |
| nganasani | koŋfu (g. kombu) |
| selkuppi | qå̄mpe, qōmp ’aalto’. |
suomi kumpu sanan johd. on ilmeisesti kummuta (katso tätä) vastineineen.
Samaa juurta olevia sanoja
suomi kummuta etäsukukielten vastineineen on ilmeisesti johd. sanasta kumpu.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| – | ? ruotsinsaame kabbol ’kalojen kerääntyminen kutupaikalle’, luulajansaame kåppål ’verkon koho’, eteläsaame gåbbeldidh, luulajansaame kåppålʿtit ’uida, kellua veden pinnalla’, pohjoissaame gobbolastet ’nukkua veden pinnalla (hylje)’ |
|---|---|
| ersämordva | ersämordva kumboldoms, kopə̑ldums ’olla aaltoilevassa liikkeessä’, mokšamordva kombə̑ldə̑ms ’pulputa esiin, aallota, lainehtia, kuohuilla’, kombafkstə̑ms ’kiehua ylitse’ |
| – | ? komi gi̮bavni̮ ’uida parvittain, niin että vesi väreilee (kalat); kellua (vesinappo avannossa)’. |