kun­ti­a

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

kun-ti-a (2 tavua) · 6 kirjainta

Johdettu sanasta: kunta

Merkitys

  1. monikon partitiivi sanasta kunta

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kunne yhteydessä
Vastineita
eteläkarjala, saame, mordva, etelämansi
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

eteläkarjalaeteläkarjala-aunuksenkarjala kunnoh (mon. kundohot, kundehed) ’iskun tai puristuksen jälki ihossa: mustelma, sinelmä, heltymä, rantu’ ovat johd:ia verbivartalosta *kunta-, joka

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamegodˈdet ’tappaa; pyytää kalaa’
mordvakundams ’tarttua, ottaa kiinni, ruveta; alkaa; pyydystää’
etelämansietelämansi kant-, itämansi χont-, kont-, länsimansi kont-, pohjoismansi χɔ̄nt- ’löytää; nähdä’
–? nenetsi χāńje- ’pyydystää, metsästää, harjoittaa ammattia’
–? enetsi kad́ā- ’pyydystää, metsästää’

. Katso myös kuunnella.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kuntia. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kuntia