kuo­let­ta­mi­nen

substantiivi/ˈkuo̯letːɑminen/
Jaa

Johdettu sanasta: kuolettaa

Merkitykset

  1. teonnimi verbistä kuolettaa
  2. (taivutumuoto) IV-infinitiivi verbistä kuolettaa

Synonyymit

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Tämän tutuksi tultua pakotettiin härjänverta itsensä kuoliaksi juomaan, jonkalainen kuolettaminen niinä aikoina ei ollut peräti tavaton.
— Elias et al. Lönnrot, Muistelmia ihmisten elosta kaikkina aikoina
Olihan järjen kuolettaminen hänestä velvollisuus, jonka täyttäminen oli välttämätön ehto hänen pelastumiseensa vääräuskoisista hairauksista, joilla perkele haali niin monen sielun valtaansa.
— Viktor Rydberg, Viimeinen ateenalainen
Citroën GS saatiin markkinoille vuonna 1970, joten sen aiheuttamien kulujen kuolettaminen tulisi viemään aikaa.
— Wikipedia: Citroën

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikuolettaminen
Genetiivikuolettamisen
Partitiivikuolettamista
Essiivikuolettamisena
Translatiivikuolettamiseksi
Inessiivikuolettamisessa
Elatiivikuolettamisesta
Illatiivikuolettamiseen
Adessiivikuolettamisella
Ablatiivikuolettamiselta
Allatiivikuolettamiselle
Abessiivikuolettamisetta

Riimit

-ɑminen

Kaikki riimit

Lähteet