kuo­let­ta­mi­nen

substantiivi/ˈkuo̯letːɑminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kuo-let-ta-mi-nen (5 tavua) · 13 kirjainta

Johdettu sanasta: kuolettaa

Merkitykset

  1. teonnimi verbistä kuolettaa
  2. (taivutumuoto) IV-infinitiivi verbistä kuolettaa

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Tämän tutuksi tultua pakotettiin härjänverta itsensä kuoliaksi juomaan, jonkalainen kuolettaminen niinä aikoina ei ollut peräti tavaton.
— Elias et al. Lönnrot, Muistelmia ihmisten elosta kaikkina aikoina
Taistelu muuttui rajattomaksi verilöylyksi; ei enää kuoleteta ihmisellisellä tavalla — jos muuten ihmiselliseksi nimitetään vertaisensa kuolettaminen — jokahinen ken tulee murhahimoisten tielle surmataan.
— tekijä Usea, Novelleja ja kertomuksia III
Tarkoituksena ei ollut tunteiden täydellinen kuolettaminen, vaan niistä aiheutuvien ongelmien välttäminen niin, että turhista arvoarvostelmista luovutaan.
— Wikipedia: Apatheia

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: kuolettaminen 80 % · kuolettamista 19 % · kuolettamisesta 1 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑminen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kuolettaminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kuolettaminen