kurmoottaaverbi
/ˈkurmoːtːɑːˣ/
Merkitys
- 1.(murre)suomia, kovistella, "kurmottaa"Vaimo kurmootti miestään ryyppyreissun päätteeksi.
Yhdyssanat ja johdokset
Johdokset
Esimerkkilauseet
Isolla miesjoukolla, Tuppi-Antti parhaana, saatiin Mattia päntätä ja kurmoottaa, antaa puukömää ja puukonpistoja, eikä hänestä sittenkään luonto lähtenyt, eikä rukous, ei vaikka lopuksi pantiin reenantura kaulalle, että mies varmasti pysyisi pintehissä.
"Tulispa siitä kauniita juttuja pitäjälle," sanoi hän, "jos sinä antaisit palkollisen kurmoottaa itseäsi, sitä käräjiin viemättä.
Pehr Thomasson, Muutaman työmiehen elämän-vaiheet eli orjuus Ruotsissa
Veljekset lähtevät Lummukkaan uimaan ja koska Paavon (Esko Nikkari) pojat, Markku (Heikki Paavilainen), Raimo (Mikko Kouki) ja Antero (Konsta Mäkelä) ovat yhdessä päättäneet "kurmoottaa" Ketolaa, he kehottavat Erkkiä pitämään Veikon pois maisemista kiljulla.
Esiintymistiheys
155 esiintymää, 0.1 / milj.
Taivutustiedot
| Muoto | Taivutus |
|---|---|
| Infinitiivi | kurmoottaa |
| Ind. prees. yks. 1. | kurmootan |
| Ind. imperf. yks. 3. | kurmootti |
| Kond. prees. yks. 3. | kurmoottaisi |
| Pot. prees. yks. 3. | kurmoottanee |
| Imperat. prees. yks. 3. | kurmoottakoon |
| Akt. 2. partisiippi | kurmoottanut |
| Pass. imperf. | kurmootettiin |
Riimit
-urmoːtːɑː
Kaikki riimit