suo­mi­a

verbi/ˈsuo̯miɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

suo-mi-a (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 5 027. yleisin sana

Merkitykset

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Pitou, joka halusi käyttää hyväkseen kaikkia tilaisuuden suomia vähäisiäkin etuja, oli sijoittanut haavoittuneen mahdollisimman lähelle ovea, jotta voisi tarttua ensimmäiseen lääkäriin, joka menisi sisälle tai tulisi ulos.
— Alexandre Dumas, Kansanmies
Koko yön jyrisi ukkonen, koko yön suomivat tuuli ja sade ikkunoitani; seuraavana päivänä näytti luonto ikäänkuin olevan kauhuissaan, hajalla hapsin, kuolemaan riutuvana; se näytti surun valtaan joutuneelta niinkuin minun sydämenikin.
— Alexandre Dumas, Kirjekyyhkynen
Syyksi on arveltu muun muassa ilmastonmuutosta, ruoan ali - tai liikatuotantoa, kelvottomia hallitsijoita, merikaupan kasvun suomia ryöstelymahdollisuuksia, merikaupan laman aiheuttamaa ryöstelytarvetta, liikaväestöä ja viikinkien perusravinnon sillin kantojen romahdusta.
— Wikipedia: Viikingit

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan suomu yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 8 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (14 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensōmus ’suomus’, sōmukas ’suomuinen’
karjalasuomu, suomus ’kalansuomu’, suomustoa ’suomustaa’, suomie ’lapioida, luoda; raaputtaa, kaapia; riisua, riuhtoa, temmata’
lyydisuomuz ’suomu’, suomustada ’suomustaa’, suomida ’luoda (lunta)’
vepsäsomuz, somustada ’suomu, suomustaa’
vatjasōmuz ’suomu’
virosoomus ’suomu’, soomustada, soomitseda ’suomustaa; kurittaa, antaa selkään’
liivisūongəz (mon. sūongəd) ’suomu’

(alkuperäinen muoto näyttäisi olleen *suomi: suomen, josta esimerkiksi johd. suomia; muoto suomu lienee syntynyt johd:n suomus pohjalta)

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamečuobmâ ’kalannahka; suomu’
ersämordvaersämordva śav, śavks, mokšamordva śav ’raha (salasana); (E myös) tähkän vihne’
länsimarilänsimari süm, itämari šüm ’kuori, kaarna’, kol-süm, kol-šüm ’kalansuomu’ (kol ’kala’)
udmurttiśe̮m ’kuori; (kalan) suomu’
komiśe̮m ’sama merkitys; raha’
etelämansietelämansi sɛ̮̄m, itämansi sām, länsimansi sē̮m, pohjoismansi sām ’(kalan) suomu; (L myös) raha’
itähantiitähanti sam, etelähanti som, pohjoishanti sam ’suomu; kuori; raha’ (tähän aiemmin yhdistetystä nenetsin sanasta katso s.v. kamara).

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Käännökset

  • engl.whip, lash
  • venäjäупрекать, осуждать, бранить, ругать, порицать, хулить, бить, хлестать, нахлёстывать, подстёгивать, избивать, высечь, сечь, пороть, выколачивать

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • whip
  • lash

Esiintymistiheys

37 529 esiintymää · 14.3 / milj.

Suomi24
15.9
Sanomalehdet
25.8
Aikakauslehdet
4.6
Wikipedia
0.7
Reddit
15.1
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 61 (sallia)

Yleisimmät: suomi 89 % · suomii 5 % · suomia 3 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin suomia taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäsuominsuominolen suominutolin suominut
sinäsuomitsuomitolet suominutolit suominut
hänsuomiisuomion suominutoli suominut
mesuomimmesuomimmeolemme suomineetolimme suomineet
tesuomittesuomitteolette suomineetolitte suomineet
hesuomivatsuomivatovat suomineetolivat suomineet
passiivisuomitaansuomittiinon suomittuoli suomittu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsuomisinolisin suominut
sinäsuomisitolisit suominut
hänsuomisiolisi suominut
mesuomisimmeolisimme suomineet
tesuomisitteolisitte suomineet
hesuomisivatolisivat suomineet
passiivisuomittaisiinolisi suomittu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäsuomi—
hänsuomikoonolkoon suominut
mesuomikaamme—
tesuomikaa—
hesuomikootolkoot suomineet
passiivisuomittakoonolkoon suomittu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsuominenlienen suominut
sinäsuominetlienet suominut
hänsuomineelienee suominut
mesuominemmelienemme suomineet
tesuominettelienette suomineet
hesuominevatlienevät suomineet
passiivisuomittaneenlienee suomittu

Infinitiivit

1. infinitiivisuomia
1. inf. pitkä muotosuomiakseen
2. inf. inessiivisuomiessa
2. inf. inessiivi, passiivisuomittaessa
2. inf. instruktiivisuomien
3. inf. inessiivisuomimassa
3. inf. elatiivisuomimasta
3. inf. illatiivisuomimaan
3. inf. adessiivisuomimalla
3. inf. abessiivisuomimatta
3. inf. instruktiivisuomiman
4. infinitiivisuomiminen
5. infinitiivisuomimaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippisuomiva
Passiivin 1. partisiippisuomittava
Aktiivin 2. partisiippisuominut
Passiivin 2. partisiippisuomittu
Agenttipartisiippisuomima
Kieltopartisiippisuomimaton

Riimit

-uomiɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Suomia. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/suomia