kurt­taa

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. rypistää, rypyttää; kursia; kuroa

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kurttu yhteydessä
Vastineita
viro, lyydi, vepsä

myös kyrtty (Eurén 1860; Pohjois-Pohjanmaa Peräpohja itämurteet) ’ryppy, rynkky’, kyrtistyä jne.

Ilmeisesti ainakin osittain deskr.-luonteisia sanoja, kuten äänneasun horjuvuus osoittaa (joskin karjala, vepsä ‑rtš- mahdollisesti ← ‑rti-); myös venäjä kórčit́ ’vetää kokoon, vääntää’, skórčit́ ’käyristää; rypistää, kurtistaa’ jne. sanaryhmän vaikutus on mahdollinen.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

virokurd (g. kurru), kord (g. korru) ’kurttu, ryppy’, kurrutada ’poimuttaa, rypistää; värehtiä, ryöppyillä (vesi myrskyn edellä)’
–vertaa myös karjala kurttša, kurttšu ’ryppy, kurttu’, kurtšistuo ’rypistyä, mennä kurttuun’, kyrttšä, kyrttšy ’ryppy, kurttu’, kyrtšistyö ’kutistua, kurtistua, vetäytyä tai painua kokoon, käpertyä; kumartua’
lyydikurtšištuda ’kurtistua kuivuessaan (esimerkiksi märkä rukkanen tai kenkä)’
vepsäkurtš (g. ‑un) ’solmu; turvottuma’, kurtšištuda ’vetää ruumiinsa kippuraan, otsansa ryppyihin’
virokurts (g. ‑u), kurs (g. ‑u), korts (g. ‑u) ’ryppy, laskos’, kortsuda ’rypistyä, rutistua’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kurttaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kurttaa