kuuhulluus
substantiivi/ˈkuːˌhulːuːs/kuu-hul-luus (3 tavua) · 10 kirjainta
Merkitys
- (arkikieltä)ajoittainen psyykkinen häiriö, jonka oireet vaikuttaisivat ilmenevän Kuun vaiheiden mukaan
Esimerkkilauseet
Koko Amerikan valtasi kuuhulluus.Kansanomaisia oppeja kaivonkatsomisesta, kuuhulluudesta, kummittelusta ja maasäteilystä käsitellään myös.Kuuhulluus on uskomuksissa fanaattinen tai innostunut tila tai jopa mielenhäiriö, jonka saa aikaan täysikuu.Etymologia
Esiintymistiheys
380 esiintymää · 0.1 / milj.
Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0
Taivutustiedot
Yleisimmät: kuuhulluus 60 % · kuuhulluutta 27 % · kuuhulluuteen 13 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ulːuːs
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kuuhulluus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kuuhulluus