Asiasanasto.fi

kuu­lu­tet­tuverbi

/ˈkuːlutetːu(ˣ)/

Johdettu sanasta: kuuluttaa

Merkitys

(englanniksi)
  1. 1.(form-of)(participle)(passive)(past)past passive participle of kuuluttaa

Esimerkkilauseet

— Rupeampa kohta toivomaan, että Martti ja Aina olisivat kuulutetut!" sanoi Kirri.

Pietari Päivärinta, Naimisen juoruja

Pian saatiin kuulla se hämmästyttävä uutinen, että Angeslevän kirkossa oli Wilhelm Berg kuulutettu erään talonpoikaistytön, rikkaan lautamies Toppisen ainoan lapsen kanssa, joka oli vallaton, mutta soma, vain neljäntoista vuoden vanha tyttö.

Saara Wacklin, Satanen muistelmia Pohjanmaalta