kuu­ru

substantiivi/ˈkuːru/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (murteellinen)paikka, joka on tarkoitettu kätkeytymiseen; piilo

Esimerkkilauseet

Et älyä äitin mieltä, arvoa emon syäntä, itkenpä minä sinua, kun sun kuulen kuolleheksi, itken tulville tupamme, siltalauat lainehille, kujat kaikki kuurullani; lumet itken iljeniksi, iljenet suliksi maiksi, sulat maat vihottaviksi, vihottavat viereviksi.
— Eino Leino, Kalevala näyttämöllä
Heiltä leikit ja laulut on lakanneet, päät kuurussa miettein he kulkee.
— Heinrich Heine, Saksanmaa

Esiintymistiheys

85 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.8
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikuuru
Genetiivikuurun
Partitiivikuurua
Essiivikuuruna
Translatiivikuuruksi
Inessiivikuurussa
Elatiivikuurusta
Illatiivikuuruun
Adessiivikuurulla
Ablatiivikuurulta
Allatiivikuurulle
Abessiivikuurutta

Riimit

-uːru

Kaikki riimit

Lähteet