kuuru
substantiivi/ˈkuːru/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.(murteellinen)paikka, joka on tarkoitettu kätkeytymiseen; piilo
Esimerkkilauseet
Et älyä äitin mieltä, arvoa emon syäntä, itkenpä minä sinua, kun sun kuulen kuolleheksi, itken tulville tupamme, siltalauat lainehille, kujat kaikki kuurullani; lumet itken iljeniksi, iljenet suliksi maiksi, sulat maat vihottaviksi, vihottavat viereviksi.
Heiltä leikit ja laulut on lakanneet, päät kuurussa miettein he kulkee.
Esiintymistiheys
85 esiintymää, 0.0 / milj.
Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.8
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0
Taivutustiedot
Taivutusluokka 1
| Nominatiivi | kuuru |
| Genetiivi | kuurun |
| Partitiivi | kuurua |
| Essiivi | kuuruna |
| Translatiivi | kuuruksi |
| Inessiivi | kuurussa |
| Elatiivi | kuurusta |
| Illatiivi | kuuruun |
| Adessiivi | kuurulla |
| Ablatiivi | kuurulta |
| Allatiivi | kuurulle |
| Abessiivi | kuurutta |
Riimit
-uːru
Kaikki riimit