pii­lo

substantiivi/ˈpiːlo/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pii-lo (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 2 530. yleisin sana

Johdettu sanasta: piillä

Merkitys

  1. paikka, johon piiloudutaan tai piilotetaan jotakin, eikä muiden ole tarkoitus löytääOlimme piilosilla ja pysyttelimme piilossa niin kauan, että etsijät kyllästyivät.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Takana soitten, kallioissa Sai äidit piilon lapsineen, Kun urhot kaatui taisteloissa, Tai voiton toivat armailleen; Niin korpea kuin vainioita Luut isäin peitti, veri noita Kostutti kallis kaikkia.
— tekijä Usea, Runovihkonen nuorisolle
Kun mä otin sitten äireen lujille, niin se tunnusti, että monta vuotta sitten, kun mä kerran olin ollu yhres yhtiökokoukses ja tullu kotia, niin s’oli löytäny mun paltoon plakkaristani sen pullon ja pannu piiloon.
— Jaakkoo Vaasan, Valiojutut III
Iris ymmärsi, että se, mitä tulevaisuudessa kerrottiin, oli väärin, ja hän päätti tulla ulos piilostaan ja ottaa uudelleen yhteyttä pojanpoikaansa ja veljenpoikaansa.
— Wikipedia: Iris West

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan piilo lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Torikka pysytteli piilossa kymmenisen minuuttia, ennenkuin uskalsi tulla näkyviin.
— Olli Karila, Kultakuningas
Olin piilossa pensaikossa, eikä kukaan voinut epäilläkään, että olisin siellä.
— vanh. Alexandre Dumas, Monte-Criston kreivi
Mutta he ovat vain vetäytyneet piiloon johonkin loukkoon omaan rauhaansa eivätkä liehu näkyvillä.
— Reino Rauanheimo, Aseveli-ilta
Läähättäen he juoksivat pihaan, eikä Santeri ehtinyt mihinkään piiloon pujahtaa.
— Väinö Kataja, Tullikavaltajia

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan piillä yhteydessä
Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro

Alkuperä epäselvä; vatjan ja viron sanat varmaankin ainakin osaksi ← suomi; inkeroinen ← suomi tai karjala; suomi → pohjoissaame murt. piiˈlo ’piilo’.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpīloskennella ’piileksiä’
karjalapiillä ’olla piilossa, piillä, pakoilla’, piilo ’piilo; halkeama, kolo’, piilota ’piilottaa, kätkeä, salata’
vatja(August Ahlqvistin aineistosta, prs.) pīlen ’kätkeä’
viropiiluda ’katsella salaa, väijyä’, murt. (Wied) piil (g. piilu) ’piilo’.

Englanninkieliset vastineet

  • concealment
  • drop
  • hideaway
  • hiding place

Esiintymistiheys

95 712 esiintymää · 36.5 / milj.

Suomi24
36.6
Sanomalehdet
11.4
Aikakauslehdet
18.6
Wikipedia
12.6
Reddit
35.8
Tekstitykset
66.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: piilossa 51 % · piiloon 41 % · piilosta 4 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iːlo

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Piilo. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/piilo