kyy­dit­si­jä

substantiivi/ˈkyːditsijæ/
Jaa

Johdettu sanasta: kyyditä

Merkitykset

  1. henkilö, joka kyyditsee...kun hevonen oli jo tällöin peräti uupuneessa tilassa, oli kyyditsijän pakko palata takaisin. (K. A. Wegelius: Routaa ja rautaa, 1933)
  2. henkilö, joka kyydittää; muiluttajaKyydityksen aikana hän johti kyyditsijöitä ja ajoi autoa.

Etymologia

kyyditä + johdin -i

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Vaikka Heikkilä vakuutti, että kyyditsijänä oli ollut hänen lankonsa Lehtivuori, niin poliisit eivät sitä uskoneet, vaan väittivät, että paennut oli ollut Isontalon Antti.
— K.A. Wegelius, Rautaa ja routaa V
Puhelimitse hän järjesti kyydit, veti sudennahkaturkkinsa ylleen ja ajoi sitten yötä päivää, revolverilla uhaten kyyditsijöitään, syöden ja nukkuen reessä.
— Jalmari Kara, Petsamon rata
Jos kyydittävä vaati, oli kyyditsijä velvollinen kyyditsemään häntä kolmen kilometrin matkan seuraavan kyytilaitoksen ohi, mutta ei kuitenkaan yhteensä pitempää matkaa kuin edellisessä kappaleessa sanottiin.
— Wikipedia: Kyytilaitos Suomessa

Esiintymistiheys

191 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikyyditsijä
Genetiivikyyditsijän
Partitiivikyyditsijää
Essiivikyyditsijänä
Translatiivikyyditsijäksi
Inessiivikyyditsijässä
Elatiivikyyditsijästä
Illatiivikyyditsijään
Adessiivikyyditsijällä
Ablatiivikyyditsijältä
Allatiivikyyditsijälle
Abessiivikyyditsijättä

Riimit

-ijæ

Kaikki riimit

Lähteet