muiluttaja
substantiivi/ˈmui̯lutːɑjɑ/mui-lut-ta-ja (4 tavua) · 10 kirjainta
Johdettu sanasta: muiluttaa
Merkitys
- henkilö, joka muiluttaa; kyyditsijä
Esimerkkilauseet
Tapasi ylipäästään hurahtaneita "muiluttajia", sattui juuri se kesä, tapasi maakunnan, koko maan kuulun pirtukuninkaankin, jonka laivat seilailivat avomerillä.Tämä ei kuitenkaan suostunut lähtemään muiluttajien matkaan, vaan puolustautui ja menetti syntyneessä laukaustenvaihdossa henkensä.Ketola yrittää paeta nuorimman muiluttajan epäröidessä hänen ampumistaan, mutta haavoittuu takaa -ajossa ja menettää tajunsa.Etymologia
muiluttaa + johdin -ja
Esiintymistiheys
259 esiintymää · 0.1 / milj.
Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.2
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0
Taivutustiedot
Taivutusluokka 10 (koira)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ɑjɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Muiluttaja. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/muiluttaja