mui­lut­ta­ja

substantiivi/ˈmui̯lutːɑjɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

mui-lut-ta-ja (4 tavua) · 10 kirjainta

Johdettu sanasta: muiluttaa

Merkitys

  1. henkilö, joka muiluttaa; kyyditsijä

Esimerkkilauseet

Tapasi ylipäästään hurahtaneita "muiluttajia", sattui juuri se kesä, tapasi maakunnan, koko maan kuulun pirtukuninkaankin, jonka laivat seilailivat avomerillä.
— Urho Karhumäki, Viulu ja posetiivi
Tämä ei kuitenkaan suostunut lähtemään muiluttajien matkaan, vaan puolustautui ja menetti syntyneessä laukaustenvaihdossa henkensä.
— Wikipedia: Kalevi Heikkinen
Ketola yrittää paeta nuorimman muiluttajan epäröidessä hänen ampumistaan, mutta haavoittuu takaa -ajossa ja menettää tajunsa.
— Wikipedia: Ikitie

Etymologia

muiluttaa + johdin -ja

Esiintymistiheys

259 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.2
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑjɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Muiluttaja. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/muiluttaja