la­ho­a­va

verbi
Jaa

Johdettu sanasta: lahota

Merkitys

  1. sellainen, joka lahoaa, bakteerien ja sienten vaikutuksesta hajoava

Käännökset

  • ruotsiruttnande

Esimerkkilauseet

Nyt he lähenevät tuota nurkilleen lahoavaa pajaröttelöä, ja Kelovaaralainen ällistyy pahanpäiväisesti, kun pajasta alkaa kuuluakin vasaran kilkettä ja palkeen puhkutusta.
— Simo Eronen, Rikas mies
Tämä harmaa ja lahoava talokin oli jo tullut nähdyksi.
— Pentti Haanpää, Taivalvaaran näyttelijä
Sienen kasvupaikoilla on usein paljon lahoavaa lehtiainesta, elinpaikkoja ovat muun muassa kompostit, hakamaat, lehdot ja puistot.
— Wikipedia: Sinivalmuska