- Alkuperä
- Lainasana (germaaninen: *flakan-)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan lakka yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vatja, viro, liivi
Lähtökohta: ← (ainakin osittain) germaaninen *flakan-, vertaa muinaisnorja flaki, fleki ’risuista ja lankuista tehty suoja-aita; suojakatos’, nykynorja murt. flake ’laudoista tehty kattoluukku’, nykyruotsi flake ’lautalava; (murt.) risupunos’; hyvin vanha laina samasta pesyeestä voi olla myös laki2 (katso tätä).
Äänteellisesti itämerensuomi sanueen vastineeksi sopisi myös unkari lakik ’asua’ (mutta ei itämansi lōk, (August Ahlqvistin aineistosta) loqa ’oksista tehty kota’, joka aiemmin myös on yhdistetty näihin); tämän yhdistelmän tekee epävarmaksi sanan puuttuminen muista sukukielistä.
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | lakka ’tanhuan tai riihen ylinen’ |
|---|---|
| karjala | lakka ’ullakko; (pää-, vaaran) laki; naidun naisen päähine tai sen päälakiosa’, lakkapeä ’lakkapää’ |
| vatja | lakkapū ’hirsi, katon orsi’, (vatjan Kukkosin murre) lakka ’ullakko’ |
| viro | lakk (g. laka) ’suojakatos; lippa; ullakko; (hevosen) harja; (kauran) röyhy’ |
| liivi | lakad (mon.) ’hevosen harja’ |
(suomi → nykyruotsi murt. Suomi lakka ’ullakko’)