lan­nis­tu­mi­nen

substantiivi/ˈlɑnːistuminen/
Jaa

Johdettu sanasta: lannistua

Merkitys

  1. teonnimi verbistä lannistua

Etymologia

lannistua + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Minä tunsin kuinka lannistuminen ja pidätetyt kyyneleet tukehuttivat ääntäni.
— Leo Tolstoi, Perheonni
Wilkunalle Saksan lannistuminen oli henkilökohtainen onnettomuus, aiheuttaen pitkällistä synkkämielisyyttä, josta hän vain vähitellen virkistyi.
— Eino Railo, Kyösti Wilkuna ihmisenä -- kirjailijana -- itsenäisyysmiehenä
Mikäli fyysinen kipu sekä siihen liittyvä henkinen väkivalta on riittävän voimakas, tuloksena tavallisesti on kaiken oma -aloitteisuuden lannistuminen ja sokea alistuminen: lapsi katsoo, että hän on täysin vanhempansa armoilla ja tottelee tätä väkivallan pelosta.
— Wikipedia: Kuritus

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivilannistuminen
Genetiivilannistumisen
Partitiivilannistumista
Essiivilannistumisena
Translatiivilannistumiseksi
Inessiivilannistumisessa
Elatiivilannistumisesta
Illatiivilannistumiseen
Adessiivilannistumisella
Ablatiivilannistumiselta
Allatiivilannistumiselle
Abessiivilannistumisetta

Riimit

-uminen

Kaikki riimit

Lähteet