lap­suus­ko­ti

Vanhus nukkuu, unissahan Elää ajat armahimmat: Hän on lapsuuskodissahan, Siellä siskot, vanhemmat Häntä hellii lempiellen, Hänkin laulaa riemuellen.

Yli rannoiltaan avautuneen joen hän tuijottaa vierastavin silmin Gammelbackaan päin, joskaan ei näe katonharjaakaan tänne saakka lapsuuskodistaan.

Hänen lapsuuskodissaan oli paljon sukulaisia, ystäviä ja eläimiä, joita hän lapsena paljon piirsikin.