la­pu­a

— Jaa, jospa tuota meniskjn, kun on kerran tullu — tuumas äijä, n'otta kun s'oli sitte syäny, pyhkiny puukkoonsa polvehen, huitaassu murenat suupielestä, rykäässy lujaa, niin se nytkähytti housunsa ylemmäs, ja lähtikin kattelemhan Lapuan kaupunkia.

Lemulla | toinen sortui kuolemaan, ja toinen | heti jälkeen Lapualla, ja kumpainenkin eestä synnyinmaan.