lau­lu­ta­pa

substantiivi/ˈlɑu̯luˌtɑpɑ/
Jaa

Yhdyssana: laulu + tapa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. yksilöllinen tai tietylle tyylille ominainen tapa laulaa

Esimerkkilauseet

On sen vuoksi, kuten Setälä huomauttaa, mahdollista, että jälkimmäinen laulutapa on alkuperäisempi, mikäli on porteista kysymys: portteja on sanottu 'kirjakannoiksi' s.o.
Uno Harva, Sammon ryöstö
Laulaja, ijäkäs nainen, on pohjois-inkeriläisen laulutavan, jota myöskin muutamissa Kaakkois-Karjalan pitäjissä noudatetaan, etevin edustaja.
Adolf Neovius, Parasken runot
Juutalaisessa temppelilaulussa ja vanhassa kristillisessä kirkkolaulussa käytetään laulutapaa, jossa ryhmä vastailee solistille joko lyhyin tai pitemmin osuuksin.
Wikipedia: Esilaulaja

Esiintymistiheys

472 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.4
Wikipedia
1.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivilaulutapa
Genetiivilaulutavan
Partitiivilaulutapaa
Essiivilaulutapana
Translatiivilaulutavaksi
Inessiivilaulutavassa
Elatiivilaulutavasta
Illatiivilaulutapaan
Adessiivilaulutavalla
Ablatiivilaulutavalta
Allatiivilaulutavalle
Abessiivilaulutavatta

Riimit

-ɑpɑ

Kaikki riimit

Lähteet