- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
jossa ainakin osin myös deskr. livertää sanan vaikutusta.
Alkuaan sanan laaja (katso tätä) lounaismurteet asu (← kantasuomi *lakja). Sanan nykyinen yleiskielinen käyttö perustuu vanhaan kirjakieleen.
Samaa juurta olevia sanoja
Lähtökohta: ← joko germaaninen (kantaskandinaavi) *flakja-, vertaa nykyruotsi nykynorja (is)flak ’jäälautta’, nykytanska flage ’sama merkitys’, tai germaaninen (kantaskandinaavi) *lāǥ(i)ja- (josta myöhempi laina on laakea, katso tätä). Samaa alkuperää on (jonkin verran varhaisempi laina) lakea, katso tätä.
suomi → nykyruotsi murt. Suomi lāja, lājo ’laaja, lavea’.
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | loaja (← suomi) |
|---|---|
| vatja | lad́d́a |
| viro | lai (g. laia), eteläviro laǵa ’laaja, leveä’, laiendada ’laajentaa’ |
| liivi | laigā ’laaja, leveä’ |
(kantasuomi *lakja, josta myös suomi länsimurteet lavia, kirjak. lavea (Agr lauia) ja → koltansaame lȧ´vjĕ ’laaja, lavea’)