lin­nan­rau­ni­ot

Päiväkirjaansa hän merkitsee tämän maailmankuulun vesitien pääpiirteet: milloin jyrkät, milloin loivemmat, viiniviljelysten peittämät vuoret ja rinteet, kaupungit ja kylät rannoilla, missä vuoret vetäytyen etäämmäksi ovat antaneet asutukselle tilaa, ja linnanrauniot vuorten huipuilla.

Kesällä siellä kuulemma parveili paltamoita kuin vesilintujen suuria parvia, mutta nyt talvella ei näkynyt muuta kuin kylmää huuruava koski ja sen keskellä lumiset linnanrauniot.

Ikšķilessä on vielä nähtävissä linnanrauniot, mutta suurin osa muista historiallisista osista on jäänyt Väinäjoen patoaltaan alle.